Uutisia ja kuulumisia 2014 - 2015

2015

 9 / 2015

Teräsmummo Cardakin joutui sitten lopulta luovuttamaan ja siirtyi tuonpuoleisille metsästysmaille 23.9.-15. Edeltävinä viikkoina ennen kuolemaansa se leikki pentumaisen iloisesti kaikkien koiriemme kanssa ja jopa Tirpan ja josta jotenkin aavistelinkin että ihan pian sen aika tulee koittamaan. Viimeisten päivien aikana sille alkoi ilmaantua heikkousoireita ja totesin että nyt aika tuli täyteen. El.lääkärin arvio oli oireiden perusteella että sen sydän alkoi olla loppu eikä enää jaksanut toimia kokoaikaisesti kunnolla, vaikkakin hän totesi että vahva sydän sillä kyllä on ja muutenkin ikäisekseen uskomattoman hyvässä kunnossa. Eihän siitä kukaan muukaan koskaan uskonut minkä ikäinen se oli, kun karva kiilsi ja oli pirteä ja pääsääntöisesti vetreäkin, ajoittaisia takapään lihaskankeuksia lukuunottamatta. Kuollessaan Cardalla oli ikää 14 vuotta, 7 kk ja 19 päivää, kunniotettavat lukemat ja mikä parasta se oli saanut elää koko elämänsä pääsääntöisesti täysin terveenä. Ja aivan viimeisiin hetkiin asti se myös söi omilla hyväkuntoisilla hampailla innokkaasti luitakin yms. Carda sai nukahtaa rauhassa omalle pedille viereeni, omaan autoon tutun eläinlääkärin pihalla ja muistelinkin siinä että pitkä aika ja taival on tultu siitä kun yli 14 vuotta sitten sen ensimmäiseen rokotukseen sinne pentuna vein ja vakuuttelin siitä tulevan vielä ison ja hyvän metsästyskoiran ja sellainen siitä todellakin tuli. Loppuun saakka se oli myös koiralaumamme pomo ja sen paikan otti heti tyttärensä Nelli, kuten olin etukäteen arvellutkin. Carda on nyt tuolla muiden koiriemme joukossa omenapuiden takana, mutta Cardalle olin varannut oman paikan rivin "ylimmäisenä" jo aikoja sitten, sen verran spesiaali tapaus se on ollut. 

Heinäkuu -15

Tällainen pikainen päivitys vain, että henkissä ollaan... Koirat voivat edelleen hyvin eli siis kaikki 4kpl: Carda on jo 14 ja risat, Miskakin 10 täyttänyt, Nelli 5 tai jo lähemmäs 6 ja Tirppakin 1,5v. Ohessa kuvakin, mutta ei ole ihan helppoa saada kaikkia pysymään aloillaan ja katsomaan samaan suuntaan :) joko joku kyllästyy tai toinen innostuu liikaa...

2014

2.6.

Tirasta on tullut jo ison koiran kokoinen ja se saa kaikki ihmiset ihastumaan itseensä fiksun käytöksen ja luonteensa avulla :) Melkoinen keppostelija se on myös ja touhuenergiaa riittää muutenkin, esim. koko yötä ei millään jaksa nukkua vaan viimeistään aamuyöllä on silputtava kaikki sytykepahvit puuhellan edestä tai alettavava kaluamaan rappujen reunaa tai ainakin vingutettava kaikkein äänekkäimpiä leluja... Uhmakausia on ollut ja tottelemisen ehdottomuutta on välillä testailtu, mutta sehän kuuluu asiaan ja eikös parhaat työkoirat aina tulekin niistä jotka eivät ole liian helppoja kotosalla 🤩 Mutta kokonaisuudessaan siis hyvin mennyt ilman suurempia ongelmia ja kovasti jo odotellaan, että päästään metsään katselemaan oikeata riistaakin, pihalla pikkulinnut ja oravat puissa saavat hienon intensiivisen ja tarkasti seuraavan haukun jo irtoamaan, niin eiköhän oikealla riistalla sitten myös.

Nelli ja Carda kävivät taannoin huhtikuussa ryhmänäyttelyssäkin: Nelli oli ROP, sai toisen Sertinsä (oli siis sen toka näyttelykin) ja oli sitten vielä RYP 4. Carda sai ERIn. Nyt täytyy vaan hioa Nellin metsästyskunto kohdilleen ja mennä hakemaan niitä koepalkintojakin. Viime vuosihan meni ihan piloille Nellin sairastumisen takia, mutta nyt se on oikein hyvässä kunnossa ja jopa alkanut taas lihoa helposti kuten ennenkin eli ruokaa saa jo rajoitella. Carda tuossa edelleen porskuttaa, mutta alkaahan sillä jo tahti hidastua ja sää vaikuttaa siihen jo nykyään eli oikein kolealla kelillä lihakset selvästi jäykistyvät. Miskalla alkaa myös olla jo merkkejä vanhenemisesta eli rauhoittumista ja laiskistumista ;) -tosin täyttäähän sekin ensi kuussa jo 9v.

26.3.

Eipä tässä mitään ihmeitä ole kerrottavana... kaikki neljä koiruutta ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin, vaikka jotain pieniä onnettomuuksia ja sattumuksia yms. aina välillä tuleekin. Tira kasvaa ja kehittyy tasaisesti, uhmakausia tulee ja menee, energiaa ja tarmoa on sopivan runsaasti. On oppinut jo hyvin tavoille kun on ahkerasti opetettu ja joka paikassa mukana ollut; mm. ampumisista, vieraista paikoista ja ihmisistä ei ole moksiskaan. Käytöstavat ja peruskäskyt on hallinnassa kohtalaisen hyvin ja käsimerkit ja pillimerkitkin jo osittain. Tästä on hyvä jatkaa ja pakko on myöntää että onhan tää hiukan helpompaa kuin seisojan pennun kanssa, kun ei tarvitse niin paljoa erilaisia asioita valmistella ja opetella etukäteen tulevaa käytäntöä varten.  

4.2.

Cardalla on tänään 13-v synttärit 🙂  Teräsmummo se vaan porskuttaa ja pitää laumansa ruodussa, vaikka uusi pikkujäsen välillä aikamoinen riiviö onkin... Carda onneksi vielä jaksaa sillekin kärsivällisesti tapoja opettaa ja Tirakin on oikein fiksu ja oppivainen (kun haluaa), joskin toisaalta melkoisen omapäinenkin eli sopii mainiosti meille 😋 Kasvanutkin on kamalasti jo, voi kun nuo eläinlapset pysyisivät pidempään sellaisina pieninä vauvapallukoina.

20.1.

Eli nyt on pentu talossa :) Eilen illalla tultiin kotiin pitkän automatkan jälkeen ja oikein reipas tapaushan tuo on. Nimestä piti järjestää oikein äänestys perheessä, mutta ehkä se nyt on sitten tuo "Tira". Tiralle on tehty myös alustavasti oma sivunsa, täydennän sitä sitten myöhemmin paremmaksi. -Kyseessähän on siis venäläis-eurooppalainen laika eli monitoimi-metsästyskoirarotu tämäkin, tosin hirvelle olisi se suurin tavoite ja kaikki muu sitten siihen lisäksi plussana. Suvun puolesta pitäisi edellytykset olla vaikka mihin.

Oma laumamme otti tulokkaan vastaan ihan odotusten mukaisesti; Nelli oli heti aivan innoissaan uudesta kaverista ja sehän osaakin olla pientenkin kanssa tosi nätisti ja tilanteeseen sopivasti. Se on ollut jopa oikein äidillisen oloinen pikkuisen kanssa. Miskaa ei kiinnosta vielä pätkääkään, eikä halua olla juurikaan tekemisissä pienen kanssa, mutta kyllä se siitä sitten ajan kanssa lämpiää, kunhan tutustuu pikkuhiljaa (sillä myös alkoi juuri juoksu ja sekin voi hiukan vaikuttaa mielialaan). Carda oli ensin melko välinpitämättömän oloinen, taisi tarkkailla ensin hiukan tulokasta ja pikkuinenkin kunnioitti laumanvanhinta Cardaa selvästi, mutta tänään iltapäivästä Carda sitten jo suli totaalisesti ja "adoptoi" tulokkaan omaksi vauvakseen ja innostui hiukan leikiskelemäänkin riehakkaasti pikkuisen kanssa.

16.1.-14

Tuossa loppuvuodesta jo hiukan vihjailinkin pikkuisesta ylliksestä... ja paljastettakoon nyt hiukan lisää, kun uusi perheenjäsen on kuitenkin jo lähipäivinä kotiutumassa :)

Eli meille on tulossa taloon pentukoira, pitkästä aikaa, kun on nuo omat pennutusyrityksemme epäonnistuneet totaalisesti ja muutenkaan ei ole mennyt nää koirahommat meillä kuin Strömsössä... Kuvia laitan vasta kun pentu on kotiutunut, mutta sen verran paljastuksia, että turkissa väreinä on kyllä musta ja valkea, mutta korvat ja häntä ovat melkoisesti tanakamassa asennossa kuin viime vuosina on tässä talossa totuttu ;) -Veri ja vietit vetävät kuitenkin edelleen metsään monipuoliseen työhön... Nämä meidän koirasivutkin hiukan uudistuvat sitten perheemme uuden koira-aikakauden alkamisen vuoksi tehden tilaa myös tulokkaalle ja ostinkin jo paljon lisätilaa kuville...